MUISTI JA AIVOT

Ihmisen aivot ovat äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut järjestelmä, jossa on arviolta 100 miljardia yksittäistä hermosolua (neuronia), jotka lähettävät sähköisiä hermoimpulsseja. Jokainen hermosolu voi ulottaa haaransa jopa 1000 – 10 000 eri kohtaan ja muodostaa yhteyksiä toisten hermosolujen kanssa. Hermosolut voivat järjestäytyä lukemattomilla erilaisilla tavoilla hermoverkoiksi, minkä vuoksi jokaisen ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset.

Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti toimii, uusi tieto tallentuu aivoihimme ja on palautettavissa myöhemmin käyttöömme. Muistaminen edellyttää mieleen painamista, mielessä säilyttämistä ja mieleen palauttamista.

Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin. Muistin eri osatekijöiden monimutkainen yhteistoiminta edellyttää riittävää vireystilaa. Ilman muistia yksilöllä ei olisi identiteettiä tai elämänhistoriaa, läheisimmätkin ihmiset pysyisivät tuntemattomina ja käsitys maailmasta olisi vain havaintojen virtaa, mikä ei jäsentyisi meille ymmärrettävästi. Myös sanojen ja kielen ymmärtäminen sekä mielikuvien muodostaminen vaatii muistia.

Tarvitsemme muistia jokapäiväisessä elämässämme enemmän kuin usein ajattelemme. Arkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista säilömuistia – varastoa, jonne tallennamme kaiken tärkeän tiedon, kuten kertotaulun, läheisten syntymäpäivät ja ostoslistan. Muistin toiminta on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, joka voidaan jakaa useaan toiminnalliseen osaan.

Unohtaminen on normaalia – sitä tapahtuu kaikille meistä, koko ajan. Normaali unohtaminen voi johtua monesta eri syystä. Useimmiten kyse on yksinkertaisesti siitä, ettemme koskaan ole kunnolla painaneet asia mieleen – vaikka ehkä kuvittelemmekin niin. Unohdamme siis paljon tietoa – nimiä, puhelinnumeroita, kouluaikaisia biologian oppeja ja sen, mitä teimme viisi vuotta sitten juhannuksena. Opitut taidot eivät kuitenkaan katoa niin helposti, ja sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pitääkin usein paikkansa. Elämän tärkeimmät asiat eivät myöskään yleensä katoa mielestä. Läheisten ystävien nimet, muistot omasta hääpäivästä ja äidin esiliinan tuoksu säilyvät todennäköisesti koko elämän.

Jos unohtelusta kuitenkin tulee arkea vaikeuttava asia ja se lisääntyy selkeästi entisestä, on taustalla oleva syy tärkeää selvittää. Aivojen ja muistin toimintaa vaikeuttavat esimerkiksi tietyt perussairaudet, päihteet ja sopimaton lääkitys sekä tietyt vitamiininpuutokset (B1, B12, foolihappo). Muistin toimintaan osallistuvat monet eri aivoalueet, ja muisti voikin häiriintyä eri tavoin riippuen siitä, mikä aivojen kohta vaurioituu.

Aivojen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät, esimerkiksi ruokavalio, liikunta, stressi ja päihteiden käyttö. Aivoterveyttä uhkaavat erityisesti päähän kohdistuvat iskut, humalahakuinen alkoholinkäyttö, huumausaineiden sekä liuottimien käyttö, tupakointi sekä nuuskan käyttö sekä epäterveellinen ruokavalio, kuten yksipuolinen rasvainen ja suolainen ruoka. Riittävän unella, liikunnalla ja aivoja aktivoivalla sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan vaikuttaa aivoterveyteen positiivisesti.

Kaikki ihmiset unohtelevat asioita ja muistihäiriö on myös varsin yleinen oire. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita, mutta aina syynä ei ole muistisairaus. Monet tekijät vaikuttavat uuden oppimiseen ja muistin toimintaan. Esimerkiksi stressi, uupumus, masennus, runsas alkoholin käyttö ja eräät sairaudet voivat heikentää muistin toimintaa. Kun muistin toiminta huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä parempia ovat hoitotulokset.

MUISTIA KANNATTAA TUTKIA, KUN

  • unohtaa toistuvasti muutakin kuin ihmisten nimiä
  • itselle tärkeät esineet (esimerkiksi lompakko ja avaimet) ovat usein hukassa
  • unohtaa toistuvasti sovittuja tapaamisia
  • autolla ajaessaan joutuu miettimään minne on menossa
  • ei muista, miten on tullut johonkin paikkaan
  • uusien asioiden opettelu (esimerkiksi hoito-ohjeiden seuranta) on selkeästi vaikeutunut tai
  • muistin ongelmia peitellään tai vähätellään

Dementia on oireyhtymä, ei erillinen sairaus. Dementia-oireyhtymään liittyy muistihäiriöiden lisäksi yksi tai useampi seuraavista: kielellinen häiriö, kätevyyden heikkeneminen, tunnistamisen vaikeutuminen ja monimutkaisten älyllisten toimintojen heikkeneminen. Useimmilla ilmenee jossain sairauden vaiheessa käytösoireita. Dementiaoireisto voi olla pysähtynyt, parannettavissa oleva tai etenevä aiheuttajasta riippuen. Yleisimmin dementian aiheuttajana on etenevä muistisairaus.

Jokaisella etenevääkin muistisairautta sairastavalla on erilaisia hyödynnettäviä voimavaroja jäljellä. Iloa, nautintoa ja onnistumisen kokemuksia tuottavien asioiden etsiminen ja löytäminen on erittäin tärkeää. Elämän tärkeisiin tilanteisiin ja vaiheisiin liittyvä muistelu on hyvä esimerkki mielihyvää tuottavasta toiminnasta. Kyky nauttia asioista on kyky, joka ei koskaan katoa!

Yleisimmät dementiaoireita aiheuttavat etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, sydän- ja verisuoniperäinen aivoverenkierron häiriö (verisuoniperäinen muistisairaus), Lewyn kappale –tauti ja otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Myös Parkinsonin tauti voidaan laskea eteneviin muistisairauksiin sen aiheuttamien tiedonkäsittelyvaikeuksien vuoksi. Iäkkäillä ihmisillä verenkiertohäiriöiden ja Alzheimerin taudin yhdistelmä on myös varsin yleinen dementiaoireiden aiheuttaja.

Lähde: Muistiliitto ry